Miina Supinen: Apatosauruksen maa

Apatosauruksen maa on Miina Supisen novellikokelma. En yleensä juuri lue novelleja, mutta Supinen kirjailijana houkutti kokeilemaan. Novellit olivat lyhyitä, joten ne soveltuivat hyvin työmatkalukemiseksi. Pidin kokoelmasta paljon. Monet tarinoista olivat hauskoja, jopa absurdeja, mutta samaan aikaan myös melankolisia.

Anne Leinonen ja Miina Supinen: Rautasydän

En odottanut kovinkaan suuria tältä kirjalta, joten enpä sitten pettynytkään. Rautasydän kertoo pikkukaupungissa asuvasta nelikymppisestä Sari Martikaisesta, joka on jäänyt nuorena leskeksi ja kahden lapsen yksinhuoltajaäidiksi. Hän hoitaa työkseen rautakauppaa sekä toimii mökkitalonmiehenä yhdessä anoppinsa kanssa. Sarin elämään kuuluvat myös nöffi-Rontti ja vartijana työskentelevä kaveri Koikkis. Kaupungissa sattuu omituinen kuolemantapaus, ja Sarinkin rautakaupan luona alkaa pyöriä epäilyttäviä tyyppejä. Sarin elämää sekoittaa myös nuori ja komea mies, johon Sari ihastuu päätä pahkaa. Arvoituksellisten tapahtumien ja jännittävien tilanteiden lisäksi luvassa on siis myös romantiikkaa. 

Rautasydän on hyvin kevyt ja viihteellinen kirja, joka on sekoitus kioskiviihdettä ja dekkarimaista kerrontaa. Tarina on kyllä ajoittain hyvin hauska, mutta ajoittain taas varsin kliseinen ja epäuskottava. Koitin olla ottamatta kirjaa vakavasti ja tällä asenteella luettuna kirja oli ihan ok. Jos tyyli olisi vedetty kunnolla yli, olisi kirjasta tullut hyvä parodia. Nyt en osaa oikeastaan sanoa, onko kirja kirjoitettu tosissaan vai ei. Oli miten oli, kirjan voi toki lukea, jos kaipaa jotain hyvin kevyttä, mutta parempiakin viihdekirjoja on kirjoitettu.

Miina Supisen Liha kaipaa kuria on muuten erittäin hauska kirja, sitä suosittelen!