David Nichollsin Kaikki peliin kertoo Brianista, joka aloittaa opintonsa yliopistossa 80-luvun puolivälissä. Brian odottaa opiskelijaelämältään paljon: viiltävän älykkäitä keskusteluja, kauniita naisia ja ylipäätään oikean elämän alkamista. Ensimmäisen illan bileissä hän tapaakin unelmiensa tytön, Alicen, mutta onnistuu kännipäissään antamaan itsestään hieman erikoisen ensivaikutelman. Alice ja Brian pyrkivät molemmat mukaan Yliopistovisaan, joten Brian pääsee kuin pääseekin tutustumaan rakkautensa kohteeseen paremmin. Brianilla on tietokilpailuihin sopiva erinomainen muisti, mitä nyt keskittyminen meinaa herpaantua naiskauneuden vuoksi... Tarinassa seurataan Brianin ensimmäistä opiskeluvuotta, visailujoukkueen valmentautumista kilpailuun sekä tietysti ihmissuhdekuvioita. Mielenvaivaa aiheuttavat sekä naiset että kaverit. Brian tuntuu muutenkin olevan usein vähän hukassa. Hän päästelee sammakoita suustaan, on välillä ärsyttävä, teennäinen ja kaiken kaikkiaan epävarma. Brianin hahmosta ei kuitenkaan voi olla pitämättä, vaikka hän ajoittain aiheuttaakin myötähäpeää. Mutta myös myötätuntoa.
Sinä päivänä oli mielestäni parempi kuin tämä Kaikki peliin, mutta pidin kyllä tästäkin. Kirja on nopealukuinen ja sujuva. Nichollsia voisi olla kiinnostavaa lukea myös alkuperäiskielellä, vaikkei käännöksessäkään mitään valittamista ole.
