Riikka Pulkkisesta on kohuttu paljon viime vuosina, joten mulla on ollut vähän epäluuloja hänen kirjojaan kohtaan. Ensimmäinen kirja, Raja, oli mulla jossain vaiheessa lainassa kirjastosta, mutta en sitten koskaan saanut aikaiseksi lukea sitä. Nyt päätin yrittää uudestaan toisen kirjan, Totta, kanssa, ja se kyllä kannatti. Totta kertoo kuolemaisillaan olevasta Elsasta sekä hänen perheestään: miehestään, tyttärestään ja tyttärentyttärestään sekä perheen vanhasta lastenhoitajasta. 60-luvulle sijoittuvat pätkät ovat ehkä kirjan parasta antia. Totta on kaiken kaikkiaan hyvä kirja, mutta ei ehkä minun listallani noussut sinne terävimpään kärkeen kuitenkaan. Lukemisen arvoinen kirja silti.
Kirjasta on julkaistu (tai siitä ollaan julkaisemassa) uusi painos, johon Pulkkinen on kirjoittanut yhden luvun lisää. Omasta mielestäni kirja ei kaivannut lisälukua, vaikka se ehkä loppuikin hitusen kesken. Loppu sopi kuitenkin mielestäni kirjaan.