Kristiina Lähteen esikoisromaanin henkilöt ovat kaikki jollain tavalla yksinäisiä. On Rosa, joka aamulla herätessään huomaa, että hänen vieressään makaa tuntematon mies, joka on selvästi käynyt taloksi Rosan asuntoon. Rosa alkaa epäillä jo itseäänkin, kun kukaan ei tunnu ottavan tosissaan hänen ongelmaansa, eihän mies tee mitään kummallista. On Laura, jonka mies puolestaan on pikkuhiljaa kadonnut. On harvasanainen Onni, joka elää elämäänsä tuttujen rutiinien mukaan omassa kuplassaan. Joku on nukkunut vuoteessani on mielestäni kiehtova kirjan nimi, ja alkuasetelma - nainen huomaa tuntemattoman miehen käyneen taloksi hänen luokseen - on myös mielenkiintoinen. Kristiina Lähde kirjoittaa kauniisti, ja kirjan tunnelma on vinkeällä tavalla unenomainen. En kuitenkaan pitänyt kirjasta niin paljon kuin oletin. Sinänsä minua ei haittaa, että asioita jää auki, mutta nyt kirjan lopun jälkeen oli vähän tyytymätön olo. Tässäkö tämä nyt oli. Ehkä toisella lukukerralla kirjasta voisi saada enemmän irti, mutta nyt en ihan vakuuttunut. Joku on nukkunut vuoteessani on saanut myös paljon ylistäviä arvioita, joten kannattaa lukea ja arvioida itse.
