Yösyöttö kertoo tuoreesta isästä, Antista, josta tulee yhtäkkiä yksinhuoltaja. Alku onkin melkoista sopeutumista, kun Antti ja Paavo-vauva totuttelevat elämään yhdessä. Antti miettii, mistä saisi ne "kivikautiset äitigeenit", jotka naisilla (muka) on ja joiden perusteella tietää, mitä lapselle pitää syöttää ja milloin hankkia antibiootit. Onneksi on naapurit ja sympaattinen neuvolantäti. Lisäksi tutustutaan puistossa aikaansa viettäviin äiteihin, joista Antin hämmästykseksi paljastuu runsaasti muitakin puolia kuin lapsiaan paimentava äiti.
Hietamies kertoo Antin ja Paavon arjesta maanläheisesti ja humoristisesti. Kirja oli mielestäni hauska, mutta samalla myös surullinen, ja pidin siitä kovasti. Aion ehdottomasti lukea myös jatko-osan Tarhapäivän.
Suosittelen tätä ja Tarhapäivää! Tuli hyvä ja paha mieli molemmista kirjoista. Ihan piti ahmia. Toki ovat kovin lähellä omaa elämää, mutta en usko haittaavan, vaikkei olisikaan.
VastaaPoistaNäin just lehdessä mainoksen Yösyötöstä ja Tarhapäivästä. Mainoksen teksti kuului: Näiden teosten pitäisi sisältyä äitiyspakkaukseen. Niin samaa mieltä ja suosittelen :)
VastaaPoista