Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys

Alkulukujen yksinäisyys kertoo Mattiasta ja Alicesta. Molemmilla on omat menneisyyden taakkansa, Alice on rampautunut lasketteluonnettomuudessa ja Mattia tuntee syyllisyyttä kaksoissisarensa katoamisesta. Mattiasta ja Alicesta tulee ystäviä, tai vähän enemmänkin, mutta koskaan ei tunnu olevan oikea aika tai tilanne syventää suhdetta.

Ensimmäiseksi ei olisi ainakaan minun mieleeni tullut, että tällaisen kirjan on kirjoittanut nuori fyysikkomies. Toki Mattia on matemaatikko, ja luonnontieteiden vaikutus näkyy kirjassa nimeä myöten. Mattia ja Alice rinnastetaan alkulukuihin, jotka ovat jaollisia vain ykkösellä ja itsellään. Kirjan tunnelma on ylipäätään jollain tavalla etäinen. Varsinkaan Alicesta ei saa kunnolla otetta. Alkulukujen yksinäisyydestä jäikin hieman ristiriitainen tunnelma, sillä pidin kyllä kirjasta ja kirjailijan tyylistä, mutta kaikki palaset eivät kuitenkaan ihan natsanneet.