Olen aikaisemminkin yrittänyt lukea Siri Huvstedtin tuotantoa, koska kyse on kuitenkin paljon kehutusta kirjailijasta, mutta Lumous jäi kesken. Tämä Kesä ilman miehiä oli sen sijaan ihan mukava lukukokemus. Runoilija Mia Hendricks muuttaa kesäksi pikkukaupunkiin opettamaan varhaisteineille kirjoittamista ja koittaa samalla saada omaa elämäänsä kasaan. Hänen miehensä on jättänyt hänet toisen (nuoremman) naisen vuoksi, ja Mia on joutunut viettämään jonkin aikaa myös mielisairaalassa. Mian lisäksi tarinassa kerrotaan Mian vanhainkodissa asuvasta äidistä ja hänen ystävistään, Mian oppilaista ja naapurin perheestä.Juoni siis rönsyilee useampaan suuntaan, enkä ole ihan varma, onko jokainen verso tarpeen. Toisaalta ehkä kertoja haluaa painottaa sitä, että kaikilla on omat ongelmansa ja salaisuutensa.
Kirjaa kuvataan älykkääksi ja hauskaksi, ja sitä se kyllä on. Tarinaan on sotkettu feminismiä, filosofiaa ja tiedettä niin, että kirja ei joka kohdassa ole mitenkään kevyttä luettavaa. Mukana on myös runoja ja pieniä piirroksia, mikä miellytti minua. Pidin samoin siitä, että kerronta hypähteli ajasta ja paikasta toiseen kadottamatta kuitenkaan punaista lankaa.
Mulla odottaa hyllyssä Huvstedtin Kaikki mitä rakastin, toivottavasti se ei ole liian raskassoutuinen. Mun ei nimittäin olisi varmaan tullut valittua sitä takakansitekstin perusteella, vaan tarttui mukaan juurikin kuultujen kehujen ansiosta.
VastaaPoistaMari
No nyt on luettu Hustvedtiä! Kaikki mitä rakastin oli tuon sun kuvailun perusteella varmaan aika samanhenkinen kirja kuin Kesä ilman miehiä, toki aivan eri juonella.
VastaaPoistaMulle tuli sitä lukiessa aina välillä vähän sivistymätön olo, kun kirja sisälsi paljon viittauksia mm. taiteeseen. Mut kirja oli kyllä hyvin kirjoittu ja mielenkiintoinen, joten voin suositella :) Sitäpaitsi eikö sulla ole jotain taidehistoriaopintoja plakkarissa, vai muistanko ihan väärin? Varmaan aukeaa ne viittaukset eri taiteilijoihin sulle mua paremmin.
Mari
Ok, hyvä tietää, että myös Kaikki mitä rakastin on lukemisen arvoinen. En itse asiassa ole lukenut taidehistoriaa kuin lukiossa vähän, joten taiteilijaviittaukset ei välttämättä aukea yhtään sen paremmin... Mutta eipä se haittaa, vaikkei aina ihan kaikkea ymmärtäisikään. :)
VastaaPoistaHei kuule, pakko nyt tulla kommentoimaan, kun tuli luettua tuo Kesä ilman miehiä. Mun mielestä se ei ollut yhtä hyvä kuin Kaikki mitä rakastin, vaan jätti jotenkin kylmäksi ainakin meikäläisen.
VastaaPoistaIhan viihdyttävä, mutta ei kirja johon tekisi mieli välttämättä tarttua uudelleen.
Mari