Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

Tommi Kinnusen esikoisteosta Neljäntienristeystä on kehuttu paljon, joten luonnollisesti suhtauduin siihen hieman epäluuloisesti. :) Kirja on kuitenkin erittäin hyvä. Juonessa ei sinänsä ollut mitään kovin yllättävää, ainakaan minulle, mutta kerronta on soljuvaa ja sopivan eleetöntä. Tämä kirja todella vie mukanaan.

Tarinaa kuljetetaan eteenpäin eri henkilöiden näkökulmasta niin, että aina kerrallaan kerrotaan yhden henkilön elämästä. Ajassa hypellään siis edestakaisin. Pidin tästä usean näkökulman ratkaisusta: tapahtumista saa monipuolisen käsityksen, kun eri ihmiset näkevät tilanteiden eri puolet.  

Kirjan päähenkilöistä ensimmäisenä "äänessä" on kätilö Maria, jonka elämää aletaan seurata 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Ensimmäinen kohtaus oli itselleni yllättävän rankkaa luettavaa, mutta toisaalta se loi sopivan pohjan jatkolle. Marian elämä ei ole ruusuilla tanssimista: häntä pidetään sekä ammattinsa puolesta että aviottoman tyttären synnyttämisen vuoksi hieman epäilyttävänä. Mariasta kasvaakin vahva ja itsellinen nainen. Tietynlaisena kontrastina tälle toimivat Marian tytär Lahja sekä hänen miehensä Onni, jotka elävät salaisuuksien sävyttämässä avioliitossa kukin omalla tavallaan tyytymättöminä. Lahja ei katkeruudessaan ole mitenkään miellyttävä hahmo, mutta hänen persoonansa on vahvasti esillä koko kirjan ajan. Onnin tarina puolestaan koskettaa ja laittaa miettimään, kuinka jokaisen pitäisi saada olla oma itsensä. Lahjan ja Onnin pojan vaimo Kaarina saa myös oman puheenvuoronsa: rinnakkaiselo hankalan anopin kanssa ei aina ole helppoa.

Hieno kirja.